Jalanjälkimenetelmän saama kritiikki

Ekologinen jalanjälki liittää ihmisten kulutuksen ekologisesti kestävään kehitykseen ja havainnollistaa luonnon kulutukselle asettamia reunaehtoja. Jalanjälki-indikaattori painottaa kuitenkin vain yhtä kestävän kehityksen puolta eikä anna anna varsinaisesti tietoa ihmisten elämänlaadusta. Lisäksi ekologinen jalanjälki mittaa puutteellisesti kestävän kehityksen ekologistakin osa-aluetta.

Resurssikeskeisyys on laskentamenetelmälle osittainen ongelmakin. Keskityttäessä resurssien määriin jäävät laadulliset kysymykset jalanjälkitarkastelussa sivummalle. Menetelmä ei esimerkiksi juurikaan ota huomioon erilaisten maanviljelytapojen kestävyyden välisiä eroja. Toisaalta moni elävän luonnon kannalta merkittävä resurssi, kuten esimerkiksi vesi, ei myöskään sisälly suoraan jalanjälkilaskelmiin.

Ekologinen jalanjälki aliarvioi jätteiden ja päästöjen ympäristövaikutukset. Osittain laskentaan liittyvien ongelmien vuoksi jalanjälkeen ei suoraan sisälly esimerkiksi happamoittavien laskeumien ja ympäristömyrkkyjen kaltaisia saasteita, jotka haittaavat tai tuhoavat luonnon uusiutumiskykyä. Lisäksi metsien tuhoamisen, eliölajien häviämisen ja eroosion kiihtymisen kaltaiset maa-alueen ekologiseen tuottavuuteen vaikuttavat tekijät jäävät laskentamenetelmän ulottumattomiin.

Energiantuotannon vaikutusten arvioinnissa on ongelmansa. Laskentamenetelmä ei ota kunnolla huomioon Suomelle tyypillisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon energiatehokkuutta. Suurempia periaatteellisia kysymyksiä liittyy ydinvoiman tulkintaan. Laskentaohjelma arvioi ydinvoiman pitkän aikavälin vaikutuksia olettamalla, että ydinsähkö aiheuttaa saman suuruisen energiajalanjäljen kuin vastaavan sähkömäärän tuottamiseen tarvittu fossiilinen polttoainemäärä. Ydinvoima on kuitenkin luonteeltaan täysin erilaista kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö, koska radioaktiivisesta jätteestä poiketen hiilidioksidipäästöt voidaan periaatteessa palauttaa takaisin luontoon.

Ekologisen jalanjäljen muihinkin perusoletuksiin on syytä suhtautua varauksella. Maan- ja energiankäyttöön liittyvän laskennan mielekkyyteen on kiinnitetty huomiota ja laskelmien kannalta tärkeitä vastaavuus- ja satoisuuskertoimia on kritisoitu. Myös tuotteisiin sitoutuneesta välillisen energian määrästä kiistellään. Indikaattoria laskettaessa ja tulkittaessa onkin muistettava ottaa huomioon, millaisia epävarmuuksia, aineistopuutteita, painokertoimia ja lähtöoletuksia laskentaan liittyy.