Tiivistelmä
Tampereen kaupungin energiansäästösuunnitelman tavoitteeksi asetettiin pysyvien säästöjen saavuttaminen energian ominaiskulutuksissa ja saavutettujen energiansäästöjen jatkuvuus. Säästöohjelma on kohdistunut ensisijaisesti energiankäytön tehostamiseen olemassa olevassa rakennuskannassa ja muissa julkisissa toiminnoissa.
Lämmön ja sähkönkulutusten säästötavoitteiksi asetettiin kymmenen prosentin keskimääräinen säästö vuoden 1990 tasoon verrattuna. Vedenkäyttö rinnastettiin suunnitelmassa energian kulutukseen, ja sen säästötavoitteena oli kahdenkymmenen prosentin säästö vuoteen 1990 verrattuna.Myöhemmin vedenkäytön tavoite nostettiin 25 prosenttiin.
Energiansäästötyö vastuutettiin alusta pitäen jokaiselle toimintayksikölle. Energiansäästösuunnitelman koordinointia varten perustettiin energiansäästön seurantaryhmä, johon nimettiin edustajat tilakeskuksen lisäksi koulu-, liikunta- sekä sosiaalija terveystoimelta. Kaupungin liikelaitoksista työhön osallistuivat alusta saakka Tampereen kaupungin liikennelaitos, Tampereen Sähkölaitos ja Tampereen Vesi. Myöhemmin ryhmää on täydennetty auto- ja konekeskuksen, nykyisten yhdyskuntapalvelujen ja Tampereen energiantoimiston/ympäristötietokeskus Moreenian edustajilla. Ryhmä on koonnut, tilakeskuksen johdolla, vuosittain energiankäytön vuosiraportin, energiansäästön väliraportit sekä tämän loppuraportin. Tilakeskus on lisäksi raportoinut kulutustiedot vuosittain Kuntaliittoon ja Motivaan.
Kaupunki solmi kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vapaaehtoisen energiansäästösopimuksen vuonna 1998. Energia- ja ilmastosopimus korvasi edellisen sopimuksen vuonna 2004 ja se oli voimassa vuoden 2005 loppuun. Sopimuskautta jatkettiin vuoden 2006 alusta vuoden 2007 loppuun kauppa- ja teollisuusministeriön suosituksesta.
Energiansäästösopimuksen tavoitteiksi asetettiin rakennusten ominaiskulutusten alentaminen kymmenellä prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2005 mennessä, rakennusten sähkönkäytön kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun sopimuskauden aikana, kulutusseurannan kattavuuden lisääminen ja katselmustoiminnan toteuttaminen. Lisäksi sopimuksessa sitouduttiin ottamaan käyttöön toimintamalleja, joilla energiatehokkuuden huomioiminen kaikissa toiminnoissa on osa kaupungin vakiintuneita toimintatapoja. Energia- ja ilmastosopimuksen sähkönkäytön säästötavoitteeksi asetettiin rakennusten sähkönkulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kääntäminen laskuun vuoteen 2005 mennessä.
Energiansäästösuunnitelman toteutuksen myötä kaupungin eri toimintayksiköt ovat ottaneet käyttöön uusia entistä tehokkaampia toimintatapoja ja tekniikoita. Kaupunki on toteuttanut suunnitelmaa järjestelmällisesti ja muuttanut toimintakulttuuria energiankäytön kannalta tehokkaammaksi.
Vaikka toteutusaika oli pitkä, kaupungin energiankäytön jakautuma on säilynyt sähkönkäyttöä lukuun ottamatta suurin piirtein samanlaisena vuodesta 1990 vuoteen 2005.
Säästösuunnitelman aikana saavutettiin pääosin sille asetetut tavoitteet ja osin tavoitteet ylittyivät selvästi. Vuoden 1998 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa solmitun energiansäästösopimuksen kaikki tavoitteet saavutettiin. Vuonna 2004 solmitun energia- ja ilmastosopimuksen tavoitteet saavutettiin muilta paitsi sähkön osalta. Uudessa sopimuksessa tavoitteeksi asetettiin sähkönkäytöstä aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen kääntäminen laskuun sopimuskauden (2004-2007) aikana. Tätä tavoitetta ei vielä vuoden 2005 loppuun mennessä ole täysin saavutettu.
Julkisten rakennusten ja asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus aleni yli kymmenen prosenttia, sähkönkäyttö saatiin kääntymään laskuun. Sähkönkäytön lasku oli noin kaksi prosenttia vuodesta 1999 vuoteen 2005. Vedenkäytölle asetettu tavoite saavutettiin. Katuvalaistuksen sähkönsäästö oli käytössä olleiden tilastojen mukaan noin 17 prosenttia. Liikennelaitoksen linja-autojen polttoaineen kulutus aleni reilut kaksi prosenttia. Autojen ja työkoneitten liikennepolttoaineitten säästö oli bensiinin osalla lähes viisikymmentä prosenttia, työkoneitten osalta noin kolmekymmentä prosenttia ja dieselin kulutuksen osalta noin 18 prosenttia. Vesi- ja jätevesihuollon ominaiskulutukseen suhteutettu energiansäästötavoite jäi saavuttamatta, mutta jätevesihuollossa on vuodesta 2002 alettu tuottaa lämpöä ja sähköä biokaasusta. Biokaasu on uusiutuva polttoaine, eikä sen käytöstä aiheudu kasvihuonepäästöjä. Energiansäästön seurantaryhmä arvioi, että pelkästään vuonna 2005 energiansäästötoiminnan aikaansaamat rahalliset säästöt olivat yli 2,5 miljoonaa euroa.
Kaupunki on sitoutunut jatkamaan energia- ja ilmastosopimusta vuoden 2007 loppuun. Sen jälkeen kaupunki allekirjoittanee uuden, EU:n vaatimusten mukaisen ja entistä tiukemman energia- ja ilmastosopimuksen vuoden 2016 loppuun asti. Kaupungilla ei ole voimassa olevaa energiansäästösuunnitelmaa, mutta jo alkuperäisessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa solmitussa energiansäästösopimuksessa sovitaan energiankäytön säästötavoitteista myös vuodeksi 2010.
Energiansäästösuunnitelma on osoittautunut tuloksekkaaksi ja siksi kaupungin on järkevää jatkaa nykyisen energiansäästösuunnitelman toteutusta vuosina 2006-2007 asettaen tavoitteet vuoden 2007 loppuun aikaisemman suunnitelman suuntaisesti.
Uuden energiansäästösuunnitelman valmistelu on myös käynnistettävä mahdollisimman pian heti uuden energia- ja ilmastosopimusmallin valmistuttua viimeistään vuoden 2007 alusta. Valmistelu käsittää kauppa- ja teollisuusministeriön edellyttämän energiankäytön tehostamissuunnitelman laatimisen ja tähänastisen energiansäästötyön analysoinnin myöhemmin annettavien ohjeiden mukaisesti. Uusi sopimus on aikaisempaa kattavampi, joten sopimuksen valmisteluun on sitoutettava kaikki kaupungin energianloppukäyttö. Sellaiset toiminnot, joiden kanssa solmitaan omat energiansäästösopimukset, kuten esimerkiksi energiantuotanto, eivät jatkossa kuulu kaupungin yhteiseen sopimukseen.