Sanasto

Tämä sanasto on osa Tampereen energia- ja kasvihuonekaasutase 2005 ja 2007 -raporttia.

Ajoneuvokilometri mittaa ajosuoritetta. Kyse on tietyllä ajoneuvolla tai ajoneuvotyypillä kuljetusta kilometrin mittaisesta matkasta. Tässä raportissa ajoneuvokilometristä käytetään lyhennettä ajoneuvo-km.

BOD (Biological Oxygen Demand) ilmaisee veteen joutuneen eloperäisen aineksen biologisen hajoamisen tietyn ajanjakson aikana kuluttaman hapen määrän.

COD (Chemical Oxygen Demand) kuvaa happimäärää, joka tarvitaan hajottamaan kemiallisesti jäteveden sisältämä eloperäinen aines.

Energiamenetelmää käytettäessä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon päästöt jaetaan tuotettujen energiamäärien suhteessa. Tässä Kasvener-mallin käyttämässä laskentamenetelmässä sähkö ja lämpö arvioidaan yhtä arvokkaiksi energiatuotteiksi. Koska yhden sähköenergiakilowattitunnin tuottamiseen tarvitaan erillisessä tuotannossa yli kaksi kertaa enemmän polttoainetta kuin yhden lämpöenergiakilowattitunnin tuottamiseen, yhteistuotannon etu kohdistuu energiamenetelmässä pääasiassa sähkölle. Vertaa hyödynjakomenetelmään.

Ekotehokkuus tarkoittaa luonnonvarojen tuottavuuden lisäämistä. Ekotehokkuus paranee, kun sama tai aiempaa suurempi hyöty saadaan entistä pienemmällä luonnonvarojen käytöllä.

Gigawattitunti (GWh) on energian määrä, joka kuluu käytettäessä gigawatin tehoa (GW) yhden tunnin (h) ajan. Yksi gigawattitunti eli miljoona kilowattituntia vastaa karkeasti 50 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Hiilidioksidiekvivalentti mittaa kasvihuonekaasujen määrää. Tietyn kasvihuonekaasun ilmasto-vaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin ilmasto-vaikutusta globaalia lämmityspotentiaalia kuvaavan GWP-kertoimen avulla. Hiilidioksidiekvivalentti on siis ”laskennallinen kasvihuonekaasu”, jossa eri kaasuja on painotettu niiden voimakkuuden ja pysyvyyden mukaan. Tutustu myös taseraportin Kasvihuonekaasut-sivuun.

Hyödynjakomenetelmässä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineet ja päästöt jaetaan energiamuotojen erillistuotannon kuluttamien polttoainemäärien suhteessa. Toisin kuin energiamenetelmässä yhteistuotannon etu jakaantuu siten molemmille energiatuotteille, sähkölle ja lämmölle.

Hyötyenergia on energiamäärä, joka saadaan energiantuotantoprosessissa energialähteen energiasisällöstä.

Kilowattitunti (kWh) on energian määrä, joka kuluu käytettäessä kilowatin (kW) eli tuhannen watin (W) tehoista laitetta tunnin (h) ajan. Yksi kilowattitunti vastaa tyypillisen jääkaapin yhden vuorokauden aikana kuluttamaa sähkön määrää. Yksi kilowattitunti on miljoonasosa gigawattitunnista.

Kioton joustomekanismit ovat Kioton pöytäkirjaan sisältyvä järjestelmä, jolla sopimusvaltiot voivat parantaa päästöjen rajoittamisen ja vähennysten kustannustehokkuutta. Joustomekanismeja ovat päästökauppa, yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi. Lisää tietoa joustomekanismeista löytyy esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Kioton mekanismit -sivulta tai www.ilmasto.org-sivustolta.

Kulutusperusteinen tarkastelu sisältää tarkasteltavan alueen oman energiantuotantotoiminnan ja siihen liittyvien päästöjen lisäksi alueelle ostetun ja alueelta myydyn sähköenergian ja niihin liittyvät päästöt. Näin kulutusperusteisessa tarkastelussa otetaan huomioon alueella kulutetun energian tuottamisesta aiheutuneet päästöt riippumatta siitä, missä kulutettu energia on tuotettu. Jos alueen sähkönkulutus on sen sähköntuotantoa suurempi, Kasvener-malli ”täyttää” syntyvän erotuksen ulkopuolella tuotetulla ostosähköllä. Katso myös termin tuotantoperusteinen määritelmä.

Loppukulutusenergia on hyötyenergian ja sen siirrosta aiheutuneiden häviöiden summa.

Lämmitystarveluvulla korjataan kulutettuja lämmitysenergian määriä siten, että saman rakennuksen eri ajanjaksojen kulutusta tai eri kunnissa olevien rakennusten energian kulutusta voidaan vertailla keskenään. Lämmitystarveluku perustuu siihen, että rakennuksen energiankulutus on verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen.

Ominaispäästö saadaan jakamalla päästömäärä tuotetulla tai käytetyllä energia- tai suoritemäärällä. Mittauskohteesta riippuen sen yksikkö voi olla esimerkiksi grammaa kilowattituntia kohti (g/kWh) tai milligrammaa ajoneuvokilometriä kohti (mg/ajoneuvo-km).

Ostosähkö tarkoittaa Kasvener-mallissa tarkasteltavalla alueella kulutettua mutta sen ulkopuolella tuotettua sähkömäärää. Tämä laskennallinen sähkömäärä tarvitaan kattamaan alijäämä, joka syntyy, jos alueen sähkönkulutus on sen omaa sähköntuotantoa suurempi. Ostosähkön aiheuttamat päästöt lasketaan valtakunnan verkon sähkön tuottamiseen käytettyjen energialähteiden perusteella. Katso myös termien kulutusperusteinen ja tuotantoperusteinen määritelmät.

Primäärienergia ei kuvaa kulutettua energiamäärää vaan energian tuotannossa käytettyjen energialähteiden energiasisältöjen summaa. Primäärienergian ja hyötyenergian erotus vastaa energiantuotantoprosessiin liittyviä häviöitä.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto perustuu sähkö- ja lämpöenergian samanaikaiseen tuottamiseen samassa prosessissa. Sähköntuotannon yhteydessä syntyvä ylimääräinen energia käytetään kaukolämmön tuotantoon eikä johdeta hukkalämpönä ilmaan tai veteen. Yhteistuotannossa polttoaineita voidaan hyödyntää sähkön ja lämmön erillistuotantoa tehokkaammin.

Säteilypakote on häiriö tai muutos maapallon säteilyenergiatasapainossa. Säteilyenergiatasapainossa maapallolle tulevan ja maapallolta lähtevän säteilyn määrä on sama. Säteilypakotteen yksikkö on wattia neliömetriä kohti (W/m2).

Tuotantoperusteinen energia- ja päästötarkastelu rajautuu Kasvener-mallissa tietyn alueen omaan energiantuotantoon ja sen aiheuttamiin päästöihin eikä ota huomioon sähkön ostoa alueelle tai sen myyntiä alueen ulkopuolelle. Tutustu myös yllä olevaan kulutusperusteinen-termin määritelmään.

Uusiutumaton energialähde on uusiutumaton luonnonvara, joka ehtyy aina kun sitä käytetään. Uusiutumattomia energialähteitä ovat fossiiliset polttoaineet kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, turve ja ydinvoima. Ne eivät uusiudu lainkaan tai niiden uusiutumisvauhti on erittäin hidas.

Uusiutuva energialähde on energialähde, jonka varanto ei pitkällä aikavälillä pienene, jos sitä hyödynnetään kestävällä tavalla. Suomessa käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat vesivoima, tuuli- ja aurinkoenergia, maalämpö, puuperäiset polttoaineet, biokaasu sekä muut biopolttoaineet.

Yhteiskuntavastuu tarkoittaa organisaation vastuuta oman toimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Sidosryhmiä ovat periaatteessa kaikki, jotka vaikuttavat organisaation tavoitteiden saavuttamiseen, tai joihin tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa. Yhteiskuntavastuu-käsite kokoaa yhteen kestävän kehityksen taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulman.