Miten teidän taloyhtiöllänne menee?

Taloyhtiön hoitokuluista kuluu energiaan ja veteen noin 30–40 %. Muista kustannuksista on hankalampi tinkiä, mutta energian- ja vedenkulutusta voidaan leikata suhteellisen helposti. Miten teidän taloyhtiönne sijoittuu lämmön, veden ja sähkönkulutuksen suhteen? Oman kiinteistön kulutusraportit saa yleensä helposti isännöitsijältä.

Lämpö

Lämmityskustannukset ovat kerrostalon hoitokustannusten toiseksi suurin kuluerä (korjaukset 25,7 % ja lämmitys 24 % vuonna 2009). Etelä-Suomessa sijaitsevien 1960–1980 valmistuneiden asuinkerrostalojen vuotuinen lämmitysenergiankulutus on noin 200–295 kWh/asuinneliömetri. Kerrostalojen kolme suurinta lämmönhukkaajaa ovat ilmanvaihto, lämmin käyttövesi ja ikkunat. Ylä- ja alapohjasta ei juuri karkaa lämpöä.

Oikeiden sisälämpötilojen avulla säästää helposti lämmityskustannuksissa. Nyrkkisääntönä toimii yhden asteen pudottamisella saatava 5 %:n säästö. Terveellinen asuinhuoneiston lämpötila on 20–22 astetta, makuuhuoneessa tosin riittää alempikin. Porraskäytävissä sopiva lämpötilataso on 15–18 astetta, varastoissa 12 ja autotallissa riittää 5 astetta.

Lämmitysverkoston tasapainottamisella saadaan aikaan tasainen lämpötila ympäri taloa. Myös oikeilla asumistottumuksilla on väliä. Termostaatteja ei saa peittää verhoilla ja tuuletus on hyvä hoitaa ripeästi.

Vesi

Taloyhtiöissä vedenkulutus voi vaihdella paljon. Tyypillinen vaihteluväli on noin 90–270 litraa/henkilö/vrk. Veden lämmittämiseen kulutettava energia voi olla 1/3 lämmitysenergiasta. Tyypillisesti yksi asukas kuluttaa lämmitysenergiaa noin 1 000 kWh, mikä vastaa vähän kuluttavan asukkaan koko vuoden sähkönkulutusta. Vedenkulutuksen osuus hoitokuluista on kerrostaloissa noin 8 %.

Uusien vesikalusteiden, huoneistokohtaisen vedenmittauksen ja oikean vesijohtoverkoston painetason avulla säästetään vettä yleensä 10–30 % aiempaan kulutukseen verrattuna. Muita hyviä keinoja ovat myös vesivuotojen paikantaminen ja suihkussa lotraamisen välttäminen. Jälkimmäiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi säästösuihkupäillä ja valistuksella. Vesikalusteet kannattaa tarkistaa määräajoin, esimerkiksi vuotava wc-istuin voi kuluttaa vuodessa jopa useita kymmeniä tuhansia euroja.

Sähkö

Taloyhtiössä sähkönkulutus koostuu koko talon ns. kiinteistösähköstä ja jokaisen osakkaan oman huoneiston sähkönkulutuksesta. Sähkön osuus hoitokuluista on tyypillisesti 4 %. Kiinteistösähköä kuluu tyypillisesti noin 2–6 kWh rakennuskuutiota (rm3) kohden vuodessa ja huoneistosähköä noin 1400–3000 kWh/asukas/vuosi.

Valaistuksen ohjaamisella hämäräkytkimillä ja liiketunnistimilla sekä vanhojen valaisimien vaihdolla LEDeihin voidaan säästää suuria summia. Erilaiset kourujen ja ajoliuskojen sulanapitojärjestelmät kuluttavat myös paljon sähköä, joten niitä ei ole syytä pitää päällä kuin sopivilla säillä. Saunavuorot kannattaa organisoida tiiviisti muutamalle päivälle ja autonlämmitystolpat on hyvä kytkeä huoneistosähköön. Kylmäkellareita kannatta pienentää, niiden energiankäyttöä tehostaa tai luopua niistä kokonaan. Sähköinen lattialämmitys kuluttaa paljon energiaa, varsinkin, jos lattioita lämmitetään liikaa tai lämmitettävän tilan ovi pidetään auki, jolloin suurempaa tilaa lämmitetään sähkön avulla.

Millaisia tavoitteita teidän taloyhtiönne haluaisi asettaa?

 

Lähteet: Motiva, Taloyhtiön energiakirja, SYKE, Oras

Energiaeksperttien avulla säästöä ja asumismukavuutta

Mitkä ovat tehokkaimmat keinot säästää energiaa? Entä miten asukkaiden käyttäytymistä olisi mahdollista muuttaa? Muun muassa nämä kysymykset puhututtivat tulevia energiaeksperttejä Ekokumppanit Oy:n, Tampereen kaupungin ja Kaukajärviosuuskunnan järjestämissä koulutusilloissa. Ekokoti- ja Tarmo-hankkeissa koulutettiin vuoden aikana 70 energiaeksperttiä kaupunkiseudun taloyhtiöihin. Illat olivat avoimia myös isännöitsijöille ja huoltohenkilökunnalle. Kouluttajina toimivat muun muassa hankkeiden projektipäällikkö Emilia Olkanen, Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy, Rane-energianeuvonnan Ilari Rautanen ja Antero Mäkinen sekä Suomen LVI-liiton Jarmo Kuitunen.

Illoissa käydään läpi talon lämmön-, veden- ja sähkönkulutusta ja mietitään sopivia tavoitetasoja. Nykyisin Tampereen Kaukolämmön kulutusraporteista on helppo nähdä eri vuosien säätilakorjatut kulutukset lämmön ja sähkön osalta. Raportissa on myös vertailu samanikäisiin taloyhtiöihin, mikä helpottaa oman rakennuksen kulutuksen arviointia. Eksperttikoulutuksessa käydään läpi myös korjausrakentamisen perusteita. Tavoitteena on, että jokainen osallistuja selvittäisi oman taloyhtiönsä tietoja ja osaisi sanoa, miten oma talo asettuu kulutusvertailussa. Jokainen hallitus päättää itse halutun tavoitetason, ja ekspertti pystyy tukemaan päätöksentekoa omalla asiantuntijuudellaan.

Eksperttitoiminta uuteen nousuun

Motiva ja VVO käynnistivät energiaeksperttitoiminnan 1990-luvulla. Toiminta on kuitenkin pikku hiljaa hiipunut ja tällä hetkellä aktiivisesti eksperttejä kouluttaa vain muutama taho koko Suomessa. Jyväskylässä toimintaa ovat pitäneet yllä Keski-Suomen Energiatoimisto ja Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy. Tampereella Kaukajärviosuuskunta on jatkanut koulutusperinnettä. Kaukajärviosuuskunnan eksperttitoiminnasta on vastannut Timo Nurmi, joka lähettää joka kuukausi energian ja vedenkulutuksen seurantatiedot noin neljällekymmenelle ekspertille. Eksperttien kanssa käydään säännöllisesti läpi rakennusten toimivuutta muun muassa syksyisin tehtävillä kiinteistökierroksilla.

-          Eksperttitoiminnalla on saavutettu todellisia säästöjä taloyhtiöissä, Timo Nurmi kertoo.

Energiaekspertti on mielellään taloyhtiön hallituksen jäsen, joka tietää koulutukset käytyään mihin energia omassa kiinteistössä kuluu ja missä kunnossa rakennus on. Ekspertti on aktiivisessa yhteydessä isännöinnin ja huollon kanssa. Myös tiedonvälitys asukkaiden suuntaan on oleellista. Jo pienillä käyttäytymisen muutoksilla on mahdollista saada paljon muutosta aikaiseksi. Oleellista on, että taloyhtiö on kartalla omiin asioihinsa liittyen. Kerros- tai rivitalossa hyväksytään helposti vastikkeeseen ylimääräisiä kustannuksia tai ajatellaan, että energiankulutukseen ei voi vaikuttaa.

Hyvä sisäilma ja sopivat asumisolosuhteet

Energiansäästö mielletään monesti asumisolosuhteiden heikentämisenä. Todellisuudessa tasapainotettu lämmitysverkosto ja toimiva ilmanvaihto lisäävät asumismukavuutta. Porraskäytävien ja autotallien on turha olla liian lämpimiä, ja talouskellareille ei välttämättä enää ole käyttöä tai niiden viilentämiseen voidaan käyttää talvella ulkoilmaa. Tasapainotetussa talossa sisälämpötilat ovat tasaisia asunnosta riippumatta. Terveellinen ja turvallinen sisälämpötila on 20-22 astetta. Yli 22 asteen lämpötilassa mikrobien kasvu ja ihmisten oireilu lisääntyvät.

Ilmanvaihtokanavien ja venttiilien puhtaus ei myöskään ole itsestäänselvyys. Raitisilmaventtiilit pidetään helposti kiinni talvella tai ilmanvaihtoa pidetään liian pienellä energiansäästön nimissä. Painovoimaisessa talossa alakerroksissa saattaa olla liikaa huikua talvisin, vaikka painovoimaisessa talossa muuten energiaa säästyykiin verrattuna koneelliseen poistoilmanvaihtoon. Huonoista olosuhteista ei kannata jäädä kärsimään. Toimenpiteitä voi miettiä yhdessä oman talon ekspertin kanssa.

Miten muuttaa asukkaiden käyttäytymistä?

Taloyhtiöissä vettä kuluu keskimäärin 150 litraa per asukas vuorokaudessa. Omakotitaloissa vettä taas kuluu merkittävästi vähemmän eli keskimäärin 120 litraa per henkilö vuorokaudessa. Yleinen haarukka on 90 – 160 litraa vuorokaudessa. Taloyhtiöissä uusien vesikalusteiden ja vesimittarien merkitys on suuri. Toisaalta on paljon taloja, joihin on vaikeampi asentaa huoneistokohtaisia mittareita. Suihkujen vedenkulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä viemäriin katoaa veden mukana myös merkittävästi lämpöä. Säästösuihkupäät, suihkuun lisättävät virtaamamittarit ja ajastimet ovat toimivia vaihtoehtoja valistuksen lisäksi. Helposti myös taloyhtiön vesijohtoverkoston paine on liian suuri tai hanoja ei ole säädetty optimivirtaamiin. Ekspertin yksi työkalu on Oraksen vedenvirtaamamittari, jolla on helppo selvittää, kuinka monta litraa minuutissa eri hanoista ja suihkuista karkaa.

Ekspertit verkostoitumaan

Tarmo-hanke päättyy elokuussa, mutta energiaeksperttien kouluttamista on tarkoitus jatkaa Ekokumppanit Oy:ssä ja Kaukajärviosuuskunnassa. Seuraava koulutuskierros käynnistyy syksyllä 2014. Eksperttien yhteistyötä on myös tarkoitus syventää verkostoitumisen avulla. Jatkossa samalla porukalla tavataan vähintään kerran vuodessa ja keskusteluja jatketaan eksperttien omassa Google-ryhmässä.

Onko taloyhtiössäsi jo energiaekspertti? Jos ei, niin olisiko sinusta ekspertiksi? Koulutusta ennen ei tarvita erityisosaamista energia-asioista.

Ekokoti- ja Tarmo-projekteissa kehitetään taloyhtiöiden energianhallintaa. Ekokoti on Ekokumppanit Oy:n hallinnoima ja Ympäristöministeriön rahoittama hanke, Tarmo taas Tampereen kaupungin ECO2-hankkeen hallinnoima EAKR-rahoitteinen projekti. Lisätietoa: www.tarmoprojekti.fi tai emilia.olkanen@tampere.fi, 040-8062 408.

Säästöä ja asumismukavuutta eksperttitoiminnalla

Ovatko taloyhtiösi asumisolosuhteet kunnossa? Tiedätkö, miten säästöjä voisi saada aikaiseksi?

Energiaekspertti oman taloyhtiön hallituksessa tietää, mihin kiinteistön energia ja vesi kuluvat. Ekspertti tietää, millaisia toimenpiteitä kannattaa tehdä asukkaiden neuvonnasta ja suunnitelmallisesta huollosta ja kiinteistönpidosta energiaremontteihin.

Talon kulutus syntyy kokonaisuudesta. Usein jo pienilläkin toimenpiteillä saadaan paljon säästöä aikaiseksi. Lämmitysjärjestelmän säädöt ovat usein pielessä tai lämmitysverkostoa ei ole tasapainotettu, jolloin osassa asuntoja saattaa palella ja osassa hikoilla.

Energiaekspertti toimii yhdyshenkilönä asukkaiden, isännöitsijän ja huollon välillä. Aikaisempaa kokemusta energia-asioiden parissa toimimisesta ei vaadita. Koulutukseen ovat tervetulleita myös isännöinnin ja huollon edustajat.

Ilmoittaudu mukaan tilaisuuksiin!

  • Energiekspertin peruskurssi: kaksi maanantai-iltaa 17.3. & 24.3. klo 17.30-20 taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja huoltohenkilökunnalle Monitoimitalo 13:n Wivi Lönn -salissa, Pellavatehtaankatu 4, 4. krs., Tampere. Kouluttajana Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Ensimmäisen illan aiheena oli lämmön ja veden kulutus, toisen illan teemoina ovat sähkönkulutus ja korjaushankkeet. 
  • Energiaekspertin jatkokurssi: kolme maanantai-iltaa 31.3., 7.4. ja 14.4. klo 17-19.30 taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja huoltohenkilökunnalle Kaukajärviosuuskunnan tiloissa, Juvankatu 10, Tampere. Kurssilla syvennytään tarkemmin kiinteistöjen energian- ja vedenkulutukseen. Koulutuksessa opitaan energiakatselmoinnin perusteet ja parhaat säästökohteet. Luentomateriaalin lisäksi Iltojen aikana tavataan vanhoja eksperttejä, tutustutaan kaukajärveläisiin taloyhtiökohteisiin ja pohditaan oman kiinteistön ongelmakohtia pienryhmissä.  
    Kevään 2014 energiaeksperttikoulutukset järjestetään yhdessä Ympäristöministeriön rahoittaman Ekokoti-hankkeen, Kiinteistöliiton ja Kaukajärviosuuskunnan kanssa.

Taloyhtiöille säästöä yhteishankinnoilla

Taloyhtiöt voivat säästää merkittäviä rahasummia tekemällä hankintoja yhdessä. Maanantaina 27.1. kello 17-20 kuullaan lisää ryhmäkorjaushankkeista ja erilaisista asunto-osakeyhtiöiden yhteishankintamahdollisuuksista. Illassa kuullaan myös suunnittelun mallintamisesta ja nykyisistä valtion avustuksista.

Tilaisuus järjestetään Technopolis Yliopistonrinteen tiloissa osoitteessa Kalevantie 2, Tampere. Illan järjestävät Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry ja Tampereen kaupungin TARMO – Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi -hanke. Tilaisuuden järjestämiseen on saatu tukea OK-opintokeskukselta.

Illan ohjelma:

16.30 Kahvitarjoilu

17.00 Alkusanat Jorma Koutonen, Kiinteistöliitto Pirkanmaa & Emilia Olkanen, TARMO-projekti

17.15 Onnistunut ryhmäkorjaushanke: Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

18.00 Kokemuksia ryhmäkorjaushankkeesta: Pasi Toppi, hallituksen puheenjohtaja, As Oy Saarenkärki

18.15 Tauko

18.30 Yhteishankintamahdollisuudet taloyhtiöissä: Jussi Korja, Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry

19.00 Suunnittelun mallintaminen päätöksenteon apuvälineenä: Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

19.45 Valtion avustukset taloyhtiöille: Eeva-Liisa Anttila, Tampereen kaupunki

 20.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista ennakkoon. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tulostettava ohjelma

Kiinteistöliitto Pirkanmaa on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio, joka edustaa pirkanmaalaisia asunto-osakeyhtiöitä,kiinteistöosakeyhtiöitä ja vuokratalokiinteistöjä.

TARMO – Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi on hanke, jossa taloyhtiöt tekevät yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi eri lähiöissä. Osallistuminen on maksutonta. Lisätietoa: www.tarmoprojekti.fi.

 

Poistoilman lämmöntalteenotto vanhaan kohteeseen?

Ilmanvaihdon mukana katoaa harakoille tyypillisesti noin 30-40 % rakennuksen lämpöenergiasta. Maanantaina 25.11. klo 17-20 TARMOn Lämpö talteen -illassa on tarkoitus vastata kysymyksiin

  • Paljonko poistoilman lämmöntalteenotolla voitaisiin säästää?
  • Voidaanko lämmöntalteenotto lisätä vanhaan taloyhtiökohteeseen?
  • Millä tekniikalla se kannattaisi toteuttaa?

Käsittelyssä ovat pääosin 1960-1980 -luvuilla rakennetut kerros- ja rivitalot.

Illan ohjelma:

16.30     Kahvitarjoilu

17.00     TARMOn palvelut taloyhtiöille
Emilia Olkanen, TARMO-hanke

17.15     Poistoilman lämmöntalteenoton mahdollisuudet vanhoissa kohteissa
Arto Hannula, Lämmitysenergia Yhdistys ry

18.15    Tauko

18.30     Poistoilman lämmöntalteenoton asentaminen vanhaan kerrostalokohteeseen, case As Oy                  Vuorikilpi, Jyväskylä
 Janne Heinonen, Enermix Oy

19.15     Lämmöntalteenottojärjestelmien seuranta
 Timo Heikkilä, Tampereen Kaukolämpö Oy

20.00     Tilaisuus päättyy

Tilaisuus on maksuton. Paikkoja rajoitettu määrä, ilmoittautumiset: emilia.olkanen@tampere.fi tai 040-8062 408.

Lämmitetään tehokkaasti

TARMOn lämpöillassa 30.9. puhutaan tehokkaasta lämmittämisestä. Usein kiinnostutaan lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta, vaikka paras ratkaisu saattaisi löytyä oikeista säädöistä ja pienistä korjauksista. Lämmönjakojärjestelmä on myös mahdollista saada toimivammaksi vedenkäsittelyjärjestelmän avulla.

Toisaalta lämpöillassa annetaan myös tietoa erilaisista lämmitysjärjestelmistä ja järjestelmän vaihtamisen taloudellisuudesta. Tervetuloa kuulemaan lisää! Tilaisuuden ohjelma

TARMOon osallistuvat taloyhtiöt saavat myös kouluttaa omaan kiinteistöönsä energiaekspertin. Ekspertti on taloyhtiön asukas, mielellään hallituksen jäsen, joka toimii yhteistyössä isännöinnin ja huollon kanssa. Ekspertti on perillä kiinteistön ja asukkaiden energiankäytöstä ja auttaa tekemään säästöjä. Toiminnalla on ollut merkittäviä vaikutuksia kulutuksiin.

Eksperttitoiminta lanseerattiin 1990-luvuilla vuokratalopuolella. Tällä hetkellä eksperttejä toimii lähinnä Jyväskylässä ja Tampereella. TARMOn koulutuksella tähdätään myös eksperttikoulutuksen ja -toiminnan kehittämiseen. Asunto-osakeyhtiön ekspertin on hyvä olla hieman paremmin perillä kiinteistöön liittyvistä asioista verrattuna opiskelija- ja vuokrataloyhteisöihin.

Eksperttikoulutuksessa on vielä jonkin verran paikkoja vapaana. Kysy lisää: emilia.olkanen@tampere.fi tai 040-8062 408.

Kiinnostaako energian ja rahan säästö? Lämpö talteen!

TARMOn syksy alkaa keskiviikkona 28.8. klo 17-20 taloyhtiöiden energiaillan merkeissä. Monitoimitalo 13:ssa pidettävän tilaisuuden erityisteemana on poistoilman lämmöntalteenotto energianhallinta- ja ryhmäkorjausaiheiden lisäksi:

TARMOn energiailta taloyhtiöille
Keskiviikkona 28.8. klo 17-20 Monitoimitalo 13:n Wivi Lönn –salissa, Satakunnankatu 13, 4. krs

16.30     Kahvitarjoilu

17.00      TARMO-hanke ja uudet korjausrakentamisen energiamääräykset
Emilia Olkanen, projektipäällikkö, TARMO-hanke

17.15      Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä
Petri Pylsy, energia-asiantuntija, Kiinteistöliitto

18.00      Ryhmäkilpailutus ja –korjaus taloyhtiöissä: esimerkkejä Kaukajärveltä
Tarja Ahovainio, isännöitsijä, Kaukajärviosuuskunta

18.45      Poistoilman lämmöntalteenotto vanhoissa kerrostalokohteissa
Ari Elorinne, hallituksen jäsen, Tampereen LVI-tekninen yhdistys ry

19.15      Lämmöntalteenotto: kokemuksia Vellamonkatu 16:sta Tammelassa
Jukka Kaleva, tekninen isännöitsijä ja hallituksen jäsen,
As Oy Vellamonkatu 16

19.30     Aikaa kysymyksille

20.00     Tilaisuus loppuu

Tilaisuus on maksuton, paikkoja rajoitettu määrä. Ilmoittaudu mukaan: emilia.olkanen@tampere.fi tai 040-8062 408.

Syyskuun alussa alkaa myös energiaeksperttikoulutus, johon TARMOon osallistuvat taloyhtiöt saavat osallistua. Oma energiaekspertti auttaa taloyhtiötä säästämään energiaa ja sitä kautta rahaa. Ensimmäinen eksperttien koulutusilta on maanantaina 9.9.

Ilmoita taloyhtiösi mukaan hankkeeseen!

Kesä tulee kerrostaloon

TARMOn toukokuun tilaisuudessa Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy kertoi kesäajan petri_ja_yleisosisälämpötilojen energiatehokkaasta hallinnasta, arkkitehti Tiina Leppänen Tammelan rakennusprojektista, yhteisöllisyyskouluttaja Meri Lähteenoksa kaupungin kyläyttämisestä ja tutkija Jenny Turunen visioi kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia.meri_pieni

jenny_pieniKesäaikaan useissa taloyhtiöissä kärsitään lämpöongelmista. Lännen suunta on lämmittävin, sillä auringon laskiessa säteet osuvat vaakasuoraan ikkunaan ja suurempi osa lämmöstä pääsee rakennukseen. Petri Pylsyn mukaan paras tapa torjua auringon lämpö on saada se jäämään kokonaan rakennuksen ulkopuolelle.

Markiisit ja kaihtimet ovat tehokkaimpia ikkunan ulkopuolella. Jos verho on vain huoneen sisällä, on lämpö jo päässyt ikkunaan asti, jolloin se toimii lämpöpatterina ja lämmittää jonkin ajan kuluttua myös verhon. Suomessa ei vielä asenneta paljoa lämpöä torjuvia ikkunakalvoja, mutta jo Ruotsissa ne ovat saavuttaneet suuren suosion. Pinnoitetulla ikkunalla saadaan lämpötilaa alennettua useita asteita.

Mikäli jäähdytykseen kuitenkin päädytään, raskaampana toimenpiteenä on mahdollista kaukokylmän tuominen koko taloon tai huoneistokohtaisen ilmalämpöpumpun asentaminen. Kaupoissa on myynnissä erilaisia pieniä jäähdytyslaitteita, joiden sähkönkulutus kannattaa tarkistaa ennen ostopäätöstä. Diaesitys

Tiina Leppäsen, Meri Lähteenoksan ja Jenny Turusen puheenvuorot julkaistaan piakkoin TARMOn verkkosivuilla.

TARMO toivottaa hyvää ja energiatehokasta kesää!




 

 

TARMO-hanke aloitti toimintansa seminaarilla 3.4.2013

Uusi TARMO – Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi -hanke aloitti toimintansa Tampereen seudulla. Projektissa taloyhtiöt tekevät yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi eri lähiöissä.

Projektia toteuttaa Tampereen kaupungin ECO2-hanke yhdessä Ekokumppanit Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat ELY-keskus, Euroopan aluekehitysrahasto ja Tampereen kaupunki.

TARMO – hankkeen aloitusseminaari järjestettiin 3.4.2013 Tampereen kaupungin valtuustosalissa. Aloitussanat piti ECO2-hankkeen johtaja Pauli Välimäki.

Lisäksi kuultiin seuraavat alustukset:
ryhmakorjaukset_pieni

  • Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä, Matti Hellgren, energia-asiantuntija, Talokeskus
  • Ryhmäkilpailutus ja –korjaus taloyhtiöissä: esimerkkejä Kaukajärveltä Heikki Niemelä, toimitusjohtaja, Kaukajärviosuuskunta
  • Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö, Tampereen teknillinen yliopisto
  • Energia- ja korjausrakentamisen uudet säännökset Sirkku Laine, energianeuvoja, Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta
  • Tarmon alustava toimintamalli Emilia Olkanen, projektipäällikkö, TARMO-hanke.

Lue lisää hankkeesta ja ilmoittaudu mukaan!